JOHAN ALFRED HEIKKINEN
"Hallan Ukko"
Syntyi 20.7. 1863 Oulussa
Kuoli 5.7. 1938 Hyrynsalmella
 © Kainuun museo Johan Alfred Heikkinen eli Hallan Ukko oli hyrynsalmelainen valtiopäivämies (1907-1913 ja 1917-1920), jääkäriliikkeen vaikuttaja ja monipuolinen elinkeinojen kehittäjä. Hän harrasti viljelykasvien ja eläinten jalostusta ja perusti muun muassa Hallan poropaliskunnan v. 1888. Näiden lukuisien tehtävien lisäksi Heikkinen pyrki kehittämään myös tervanpolton mahdollisuuksia. Luovuttaessaan Karl Löfhjelmille oikeuden käyttää kehittämäänsä tärpätinpuhdistuslaitetta Heikkinen sai käyttö- ja rakennusoikeuden Löfhjelmin patentoimaan tervauuniin lisäpatentteineen. 1890-luvulla hän rakennutti Hyrynjärven rannalle Pihkalaan kaksi tervauunia, joista ensimmäinen paloi vuonna 1893 ja toinen jo seuraavana syksynä. Jatkossa Heikkinen neuvotteli teknisistä parannuksista professori Gustaf Kompan kanssa, jolta sai oikeuden käyttää tämän patentoimaa tärpätintislausmenetelmää. J.A. Heikkinen rakennutti vuonna 1918 Pahalammelle pienen tervauunin, jossa kokeili tuotantoon liittyviä parannuksia. Vuokrattuaan Löytöjoen valtionmaalta alueen tervatehtaan paikaksi Heikkinen perusti suuremman, osittain Löfhjelmin patentista poikkeavan tervauunin. Uunin yhteydessä oli täydellinen pikiöljy- ja tärpättitislaamo sekä pienkeittotilat. Heikkinen joutui rahan puutteessa myymään Löytöjoen tehtaan, mutta vuokrasi sen käyttö- oikeuden edelleen. Hän suunnitteli jopa Hallan talon valaisemista tislauksen yhteydessä syntyvällä valokaasulla, mutta joutui luopumaan hankkeesta teknisten edellytysten puuttuessa. Löytöjoen tehtaan toiminta loppui talvisodan kynnyksellä vuonna 1939. Tämän jälkeen tehtaan alue on pysynyt lähes koskemattomana. Vuosien 1997 ja 1998 aikana Löytöjoen tervatehtaan alueella on suoritettu dokumentointi, joka on pohjana sen kunnostamiseksi teollisuushistoriasta kertovaksi tutustumiskohteeksi. Dokumentoinnista on julkaistu tutkija Harri Nymanin kirjoittamat artikkelit Tekniikan Waiheita- lehden numerossa 4/97 sekä Museoviraston julkaisussa Muistomerkki – rakennetun historian ulottuvuuksia (1999). Alueen kunnostustyöt tehtiin pääosin vuoden 2000 aikana ja viimeistelytyöt valmistuvat kesällä 2001.
Lähde: Harri Nyman, Tekniikan Waiheita 4/97
HERMAN RENFORS, KONSULI
Syntyi 11.9. 1849 Porissa
Kuoli 10.12. 1928 Meranossa Italiassa
 © Kainuun museo KAJAANIN ENSIMMÄINEN TEOLLISUUSYRITTÄJÄ
Herman Renforsia voidaan pitää Kajaanin ensimmäisenä teollisuusyrittäjänä. Hänen omistuksessaan ollut kalastusvälinetehdas valmisti uistimia ja perhoja. Renforsin nappiverstas valmisti nappeja, koristeita, paperiveitsiä ja kivimaljoja, joissa raaka-aineena käytettiin mm. Paltamon Melalahden dolomiittikiveä. Niiden lisäksi Renforsilla oli nahkaverstas, jonka tuotteita olivat lampaannahat ja arvoturkikset sekä laukut ja jalkineet. Nahkaverstaalla oli turkiksia myyvä sivuliike myös Helsingissä. Renfors oli myös suksien valmistaja ja välittäjä. YHTESIKUNNALLINEN VAIKUTTAJA
Renfors toimi aktiivisesti hyvin monilla aloilla ja hän oli mm. Kajaanin Käsityö- ja tehdasyrityksen puheenjohtaja, Kaupungin valtuusmies, hän oli mukana perustamassa Kajaaniin puhelinyhdistystä ja suomenkielistä kansankirjastoa, hän oli Kajaani - Iisalmi rautatiekomitean jäsen ja Kajaanin kihlakunnan hätäapukomitean puheenjohtaja ym. MATKAILUA, URHEILUA
Renforsin ansiosta Kajaanista tuli matkailukohde ja kaupunkiin tuli vieraita runsaasti Englannista ja jopa Japanista asti. Hänen intohimonaan oli ennen kaikkea kalastusmatkailun kehittäminen. Ansioistaan matkailun kehittäjänä Renfors nimitettiin Britannian varakonsuliksi Kajaaniin. Myös koskien lasku ja hiihtourheilu kiinnostivat häntä ja vuonna 1892 Renfors järjesti Kajaanin ensimmäiset hiihtokilpailut. VALOKUVAUSTA
Renfors aloitti valokuvauksen 1870- luvulla ja hän kuvasi runsaasti vanhaa Kajaania ja kainuulaisia maisemia sekä ihmisiä. Merkittävässä osassa hänen kuvissaan ovat Kajaanin läpi matkanneet tervansoutajat lasteineen sekä Kajaanin jokimaisemaa hallinneet tervakanavat ja tervahovi. Hänen sekä sisariensa jättämä noin tuhannen kuvan arkisto onkin korvaamaton aarteisto kaikille Kajaanin historiasta kiinnostuneille. Lähde: Konsulin kuvat - Kainuun Museo 1989
LOUIS PEHR SPARRE, KREIVI
1863-1964
Tunnettu Kainuun kuvaaja ruotsalainen kreivi, taidemaalari ja graafikko Louis Sparre asui Suomessa vuosina 1889-1908. Kainuussa hän kävi vuosien 1891-1894 aikana kaikki- aan neljä kertaa. Vuonna 1891 hän matkusti Akseli Gallén-Kallelan kanssa Kuhmoon ja Vienan Karjalaan ja sai innostuksen kaleva- laisten aiheiden ja tavallisten talonpoikien kuvaamiseen. Muotokuvien ja kalevalaisten aiheiden ohella Sparre teki runsaasti kainuulaisia tervansoutajia ja Kajaanin jokimaisemaa kuvaavia piirroksia.
 © Kainuun museo | 
