KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄNKOKSEN TERVAKANAVA
Kajaaninjoen suuret kosket, Koivu- ja Ämmäkoski, olivat pahimmat esteet tervansoutajien viedessä tervalastinsa Ouluun. Veneiden lastit jouduttiin kuljettamaan kaupungin ajureilla koskien ohi ja rahtimaksut muodostivat jopa 2/3 kuljetus- kustannuksista Kuhmosta Ouluun. Kuljetus- olosuhteiden parantamiseksi oli esitetty vaatimuksia ja Hyrynsalmien kirkkoherra Johan Wegelius anoi keisari Aleksanteri I:ltä lupaa sulkulaitteiden rakentamiseksi Ämmä- koskessa omistamiensa sulkulaitosten yhtey- teen. Anomus kuitenkin hylättiin vuonna 1822. Wegelius oli rakennuttanut vuosina 1819-20 puiset venekourut, joiden turvallisuus ei kuitenkaan ollut hyvä ja paikalliset ajurit onnistuivat asettamaan kourujen käytön kyseenalaiseksi. Vuonna 1825 keisarilta sitten saatiin lupa Kajaaninjoen koskien kanavointiin.

Koivukosken kanava © Kainuun Museo

Kanavien rakentaminen aloitettiin vuonna 1836 ja ne valmistuivat lopullisesti vasta 11 vuotta myöhemmin. Kanavien kautta kulki alkuvuosina 6000-10000 tynnyriä tervaa, mutta käyttö kasvoi ajan myötä ja enimmillään niiden kautta kulki vuosisadan vaihteessa tervaa noin 24000 tynnyriä. Rautatien valmistuttua Kajaaniin vuonna 1904 ja tervakaupan hiipumisen myötä kanavien käyttö väheni ja sulut suljettiin liikenteeltä 1. tammikuuta 1915. Koivukosken sulku purettiin, mutta Ämmäkosken sulku ainoastaan täytettiin maalla. 1980-luvun alkupuolella Ämmäkosken sulku kunnostettiin museosuluksi.

Ämmänkosken kanava © Kainuun Museo

PETÄISENNISKAN NS. "NÄLKÄKANAVA"  
Kajaaninjoen yläjuoksulle Petäisenniskaan rakennettiin nälkävuosina 1867-68 Petäiskosken ohittava kanava, joka saatiin kunnolla käyttöön vasta syventämisen jälkeen vuosisadan vaihteessa. Kanava toimii edelleen veneliikenteen väylänä tultaessa Sotkamosta Kajaaniin.

© Kainuun maaseutukeskus, Tervaprojekti

Kajaanin tervakanavat  NÄHTÄVYYDET > TERVAKANAVA